Tallennamme muistot eri tavoin sen mukaan, miten ne koettiin
Käsittelytasojen vaikutus
Syväluotaava paneutuminen ja pohdinta tallentavat opin takuuvarmemmin kovalevylle verrattuna sivujen monotoniseen pintapuoliseen selaamiseen.
Testausvaikutus
Todellinen koe tai tentti pakottaa aivot aktiiviseen työskentelyyn, minkä vuoksi oppiminen tapahtuu silloin moninkertaisesti tehokkaammin kuin sohvalla lukiessa.
Hajamielisyys
Avaimet katoavat oudoimpiin paikkoihin sen vuoksi, ettei aivomme laittaneet tilannetta koskaan muistiin – teimme suorituksen hajamielisesti automaatiolla.
Seuraavana vuorossa -ilmiö
Esittelykierroksella oma vuoro jännittää meitä niin armottomasti, ettemme oikeasti kuule ollenkaan, mitä edellinen puhuja itsestään kertoi.
Google-ilmiö (Digitaalinen amnesia)
Aivomme ulkoistavat laiskotellen jatkuvasti tiedon muistamisen verkkoon, luottaen liikaa hakukoneen kykyyn löytää vastaus napin painalluksella ja unohtaen asian heti itse.
Kielen päällä -ilmiö
Se aivan valtavan turhauttava tunne, jolloin tunnet vastauksen täydellisesti ja se pyörii kielen kärjellä muttet saa aivojasi sylkemään itse sanaa ulos suusta.
Zeigarnik-ilmiö
Aivomme vihaavat keskeneräisyyttä ja pitävät aloitetut mutta rästiin jääneet tehtävät rasittavana painolastina mielessämme.
Tiivistämme tapahtumat ja luettelot niiden keskeisiin osiin
Jälkiliitevaikutus
Uusien häiritsevien ja epäolennaisten ylimääräisten tavujen ja sanojen kuuleminen listan lopussa sekoittaa pasmamme, jolloin aiemmat asiat valuvat pois mielestämme.
Sarjasijoittumisvaikutus
Olemme loistavia muistamaan tarinoiden ja listojen timanttiset aloitukset sekä iskevät lopetukset, mutta koko vellova keskiosa hukkuu harmittavan usein harmaaseen unohdukseen.
Osittaisen listan vihjevaikutus
Avuliaasti eteen isketty listan alkupään vinkkilista usein tukkii pääsyn lopuille aivojen muistilokeroille, estäen onnistuneen täydellisen mieleen palauttamisen.
Äskeisyysefekti
Lähimuisti on pinnalla – olemme yleensä mestareita listaamaan esiin tuoreimmat juuri äskettäin kerrotut asiat luettelon loppupäästä.
Alkuefekti
Ensimmäinen kerta iskee lujimmin ja jättää pysyvimmän jäljen, minkä seurauksena ensimmäiset asiat on helppo palauttaa kirkkaina mieleen.
Muistin inhibitio
Uudet, aktiivisemmat ja kiinnostavammat tapahtumat painavat aivoissa vanhan tiedon päälle tehden joidenkin aiempien muistojen esiin kaivamisesta lähes mahdotonta.
Modaliteettivaikutus
Ihmisäänen ja kuullun informaation kautta saatu viesti tallentuu listan aivan loppupäässä visuaalista nähtyä kuvaa laadukkaammin mieleemme.
Keston sivuuttaminen
Sivuutamme kokonaan kivuliaan ajan keston pituuden, ja määrityksemme pohjautuu yksin siihen, miltä huipun kärki tai aivan loppu tuntui.
Listan pituuden vaikutus
Muistimme säilytyskapasiteetin rajallisuudesta johtuen meiltä unohtuu sitä herkemmin asioita mitä suuremmaksi ja raskaammaksi käsiteltävä listaus venyy.
Sarjamuistamisen vaikutus
Muistin rakenne on looginen ja toimii usein pelottavankin tarkasti, silloin kun pääsemme purkamaan sarjan tarkalleen kronologisessa ja syötetyssä järjestyksessä.
Misinformaatio-ilmiö
Kaverin vakuuttelu ja lehtijutun lukeminen myöhemmin kykenevät oikeasti kirjoittamaan omat aitona pitämämme muistomme täydellisesti uusiksi ilman, että tajuamme tulleemme ohjailluiksi.
Tasoittaminen ja terävöittäminen
Aivomme siloittelevat ja karsivat huomaamatta tylsät tarinan mutkat, mutta suurentavat dramatisoiden jännittävimpiä asioita värikkäämmiksi kun juoruilemme eteenpäin.
Huippu-loppu-sääntö
Hukkuva muisti keskittyy tuomitsemaan ja arvioimaan koettua lomaa tai elokuvaa ainoastaan niiden ehdottomien huippuhetkien ja päätössekuntien jättämien tunteiden summana.
Hylkäämme yksityiskohdat muodostaaksemme yleistyksiä
Tunteen haalistumisharha
Onneksemme ikäviin kokemuksiin kietoutuva lamaannuttava ja terävä suru himmenee vuosien varrella huomattavasti riemun ja onnen aiheuttamia tunteita reippaammin.
Ennakkoluulo
Annamme itsemme vapaasti muodostaa lukkoonlyötyjä asenteita tuikituntemattomista ihmisistä olettaen heidän edustavan jotakin stereotypiaa ja ryhmän ominaisuuksia.
Implisiittiset stereotypiat
Jauhamme jatkuvasti alitajuisesti mielessämme pinttyneitä kaavamaisia mielikuvia ihmisryhmistä tajuamatta itse miten voimakkaasti ohjelmoituja olemme niitä ylläpitämään.
Implisiittiset assosiaatiot
Kytkemme ja sidomme näkymättömillä langoilla asioita mielessämme tiukasti kiinni toisiinsa – tehden päätöksiä ilman varsinaista tietoista harkintakykyä.
Muokkaamme ja vahvistamme joitakin muistoja jälkikäteen
Jaksotusvaikutus
Pänttääminen ei koskaan tuota tulosta siinä määrin kuin tasaisin väliajoin useille eri päiville jaksotettu asioiden luontainen rauhallinen omaksuminen ja pureskelu.
Suggestioherkkyys
Olemme äärimmäisen alttiita manipulaatiolle: oikein asetettu kysymys kykenee oikeasti istuttamaan jopa vääriä tapahtumia kiinteäksi osaksi olemassa olevaa muistoamme.
Valemuisto
Vakuutamme syvällä tunteella olleemme paikalla elämässä uudestaan kirkkaasti yksityiskohtia tilanteesta, joita emme ole milloinkaan voineet todellisuudessa kokea tai nähdä.
Kryptomnesia
Olemme pakahtua oivalluksestamme, ja kuvittelemme upean idean kummunneen suoraan sielustamme ymmärtämättä lainkaan lainanneemme tai nähneemme koko konseptin jo aikoja sitten toisaalla.
Lähdesekaannus (Lähteen seurannan virhe)
Vakuuttelemme lukeneemme asiasta varmasti luotettavasta tietokirjasta, vaikka luultavimmin olemme sisäistäneet koko opin täydellisen sekaannuksen seurauksena hämärästä nettiartikkelista tai fiktiosta.
Muiston väärinattribuointi
Alamme vilpittömästi uskoa, että olemme kokeneet kaverin hienot lomaseikkailut ominamme tai että näkemämme elokuvan kohtaus oli täyttä historiallista totta.
Suosimme yksinkertaisilta vaikuttavia vaihtoehtoja ja täydellistä tietoa monimutkaisten, epäselvien vaihtoehtojen sijaan
Informaatioharha
Haluamme jatkaa loputonta tiedon etsintää ja penkomista uskotellen itsellemme viisastuvamme, vaikkei saavutettu tieto kykenisikään enää mitenkään vaikuttamaan lyötyyn valintaamme.
Moniselitteisyysharha
Kammoamme harmaita alueita ja täydellistä epävarmuutta yli kaiken – siksi nojaamme aina mieluummin varmoihin vaikkakin todella huonoihin ennusteisiin sen sijaan, että ottaisimme riskin ja kokeilisimme siipiemme kestävyyttä täysin pimeässä.
Uskomusten päivittäminen
Painimme usein todellisuuden kanssa emmekä saa päivitettyä muurattuja uskomuksiamme edes silloin, kun nenän eteen isketään rautaista ja täysin vastaansanomatonta uutta tieteellistä näyttöä.
Riimien totuusvaikutus
Jostain kumman syystä letkeästi ja kauniisti riimittelevä iskulause tuntuu aivoissamme aina huomattavasti terävämmältä, totuudenmukaisemmalta ja älykkäämmältä oivallukselta kuin arkinen ja proosallinen selonteko tismalleen samasta asiasta.
Trivialiteetin laki (Pyörävajailmiö)
Kokoustamme ja hukkaamme tuntikausia täysin mitättömien ja pienien yksityiskohtien kanssa näperrellen samalla kun oikeasti jättimäiset, vaikeat ja raskaat perusasiat viilettävät ohi täysin vaille minkäänlaista kunnollista huomiota.
Delmore-ilmiö
Meillä on outo ja huono tapa laatia selkeitä ja kunnianhimoisia tavoitteita vain niille osa-alueille, jotka muutenkin sujuvat meiltä hienosti – ja samalla jätämme kokonaan huomiotta ne todelliset heikkoudet, jotka kaipaisivat armottominta treeniä.
Konjunktioharha
Aivomme pitävät tarinoista siinä määrin paljon, että alamme irrationaalisesti olettaa kahden toisistaan irrallisen ja monimutkaisesti yhdistyvän ehdon voivan tapahtua huomattavasti varmemmin ja useammin kuin vain toisen noista yksinään, vaikka matematiikka todistaakin asian olevan täysin päinvastoin.
Occamin partaveitsi
Kun kahden eri teorian avulla kyetään selittämään ilmiö tismalleen yhtä onnistuneesti ja laadukkaasti, tuppaa poikkeuksetta se rakenteeltaan kevyempi ja olettamuksiltaan yksinkertaisempi teoria olemaan myös se ainoa ja oikea, paras vastaus – mutkat suoristava simppeli loogisuus on ihanteemme.
Vähemmän on paremmin -ilmiö
Annamme herkemmin arvoa laadukkaalle ja siistille, pienikokoiselle kokonaisuudelle verrattuna kooltaan muhkeampaan mutta jostain suunnasta vajaavaiseen tai hajanaiseen pakettiin – varsinkin jos arvostelemme kumpaistakin aivan erillisinä emmekä pääse vertaamaan suoraan vierekkäin.
Hickin laki
Joka kerta kun ruokalistaan tai laitteen asetuksiin lisätään yksi uusi ja edellistä kimurantimpi nappula, hidastuu oma ratkaisuntekokykymme aivan logaritmisesti vieden miettimiseltä yhä enemmän paukkuja – yksinkertaisuudesta tehty valikoima vain on kerta kaikkiaan kaikkein käyttäjäystävällisin tapa suunnata ohjausta nopeampiin siirtoihin.